Hautaan siunaaminen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Hautaan siunaaminen

Läheisen ihmisen kuollessa suru varjostaa arjen. Surun keskellä tärkeää on läheisten tuki. Myös seurakunnan työntekijät ovat käytettävissä niin hautajaisten suunnitteluun ja toteutukseen kuin muunkinlaisen tuen tarpeeseen. Jeesuksen sanoman kautta meillä on toivo jälleennäkemisestä.

Hautaan siunaaminen ja hautaus voidaan toimittaa, kun kuoleman todennut lääkäri antaa hautausluvan hautauksesta huolehtivalle omaiselle, mutta hautauksesta voi sopia jo ennen hautausluvan saamista. 

Imatran seurakunnassa suurin osa hautauksista toimitetaan lauantaisin, myös perjantai tai keskiviikko ovat mahdollisia hautauspäiviä.

Kirkkoherranvirastossa sovitaan hautajaisista ja hautapaikasta. Hautaan siunaaminen toimitetaan yleensä noin kahden tai kolmen viikon kuluttua kuolemasta. Se voidaan toimittaa kirkossa, siunauskappelissa, sairaalan kappelissa, haudalla tai vainajan kotona. Siunaava pappi ottaa yleensä yhteyttä omaisiin siunausviikolla, ellei toisin ole sovittu. Siunauskeskustelu voi tapahtua vainajan tai omaisen kodissa, tai seurakuntakeskuksessa. Keskustelussa sovitaan käytännön asioista ja käydään läpi surua etsien lohdutusta Jumalan sanasta ja rukouksesta. Kanttori on käytettävissä siunaus- ja muistotilaisuuden virsien ja musiikin valinnassa.

Imatran seurakunnalla on tarjota tiloja muistotilaisuuden järjestämiseen.  Muistotilaisuus voidaan järjestää myös vainajan tai tämän omaisten kodissa tai muussa sopivassa paikassa. Muistotilaisuus pidetään hautaan siunaamisen jälkeen.

Pappi toimittaa kirkon jäsenen hautaan siunaamisen. Poikkeustapauksessa siunaamisen voi toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu vainajan selvästi ilmaisemaan tahtoon ja siitä sovitaan seurakunnan kirkkoherran kanssa.

Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus tulla siunatuksi hautaan. Hänelle kuuluu tämä oikeus, vaikka kirkkoon kuulumattomat omaiset eivät tahtoisikaan siunausta. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset tai muut vainajan hautauksesta huolehtivat henkilöt sitä pyytävät.

Siunausta ei kuitenkaan toimiteta, jos vainaja on selvästi ilmaissut toisin tai jos pappi sielunhoidollisessa keskustelussa tai muulla tavoin saamansa käsityksen nojalla katsoo, ettei kirkolliseen hautaan siunaamiseen ole riittäviä perusteita. Jos vainajan kielteinen kanta on tiedossa, siunausta ei saa toimittaa, vaikka omaiset tätä toivoisivatkin.