Laps hankeen hukkuu, unhoittuu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Laps hankeen hukkuu, unhoittuu

 

"Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin.

Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultavöin,

vaan muistammeko lapsen sen, mi taivaisen tuo kirkkauden?"

(Mauno Isola)

 

Olen ehdottomasti jouluihminen. Pidän kaikenlaisesta jouluhömpästä; koristeista, kuusista, pipareista ja ennen kaikkea joulun valoista. Kotona kuuntelen joululauluja ja tunnelmoin kynttilöiden valossa. Juon glögiä ja syön joulusuklaita, joista Julia-konvehdit ovat ehdottomia suosikkejani. Ah, rakastan tätä aikaa!

 

Tänä vuonna olin erikoisen tehokas ja aloitin joululahjojen hankkimisen jo hyvissä ajoin kesällä. Kesän ja syksyn mittaa tuli hankittua hienoja ja ajateltuja lahjoja melkein jokaiselle suvun lapselle. Aikuisille tykkään tehdä lahjaksi jotain omassa keittiössäni.

 

Hyvästä valmistautumisesta huolimatta tänäkin vuonna minut yllätti joulukiire ja pieni stressi. Koko tämän joulua edeltäneen viikon olen touhunnut pää kolmantena jalkana ja yrittänyt muistaa tehdä kaikki asiat. Töissä olen suorittanut työtehtävät, jotka on pakko tehdä ennen joulua. Sillä joululomalla en aio uhrata ajatustakaan millekään työasialle. Minä lähden maaseudun rauhaan. Olen lapsesta asti viettänyt lähes jokaisen jouluni perheeni kanssa maaseudulla, missä vanhempani nykyään asuvat. Jälleen kerran olen koko joulukuun ajan odottanut sitä hetkeä, kun saan pakata auton ja ajella maaseudun rauhaan joulunviettoon.

 

Pikkuhiljaa mieleeni on hiipinyt ajatus; onko tässä mitään järkeä? Ennen joulua hulluna suoritan ja kiirehdin, jotta sitten pääsisin lepäämään. Epäilen, että moni muu tekee samoin. Jokin tässä nyt kuitenkaan ei mene ihan niin kuin pitäisi.

 

Käyn säännöllisen epäsäännöllisesti muutamalla Imatran alakoululla pitämässä aamunavauksia. Nyt adventin aikana olen puhunut kouluilla siitä, miksi joulua oikeasti vietetään. Olen kertonut, kuinka adventinaikaan valmistaudutaan Jeesuksen, kuninkaan, syntymään. Kuinka Jeesus on joulun paras joululahja ja joulun tärkein asia.

 

Mutta vaikka kuinka olen ollut tämän asian äärellä ja vaikka kuinka tästä paarunnut kaikille muille, olenko itse sisäistänyt tätä ollenkaan. Olenko hiljentynyt adventinaikana ja muistanut, miksi joulua oikeasti vietetään. Joskus elämän perusasiat unohtuvat ja tänä vuonna, nyt adventinaikaan, minulle on käynyt niin.

 

Toivottavasti sinä, hyvä lukija, olet muistanut joulun aidon sanoman ja sen tärkeyden. Toivottavasti olet adventtina hiljentynyt ja valmistautunut meidän Vapahtajamme syntymäjuhlaan. Mutta jos sinulle on käynyt niin kuin minulle, on lohdullista, että joulu tulee joka vuosi uudestaan. Ja onhan meillä tässä vielä yksi adventtisunnuntaikin ennen tämän vuoden joulua.

 

Siunattua ja rauhallista joulunaikaa sinulle!

Veera Oinonen

 

Jeesuksen kanssa arjessa kulkeva, elämän perusasioita pohtiva ja unohteleva haihattelija.

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestiketjun aihe:


Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi:




Palaa aihelistaan