Rakas Kirkko
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Rakas Kirkko

Kirkko on aina ollut mukana omassa elämässäni. Se on ollut vahvin perusta, josta olen halunnut pitää kiinni. Aikoinaan nuorena koin, että seurakunnassa sain olla se, mitä olen, juuri tällaisena kuin olen. En olisi rippikoulun jälkeen hakeutunut isoseksi, elleivät kotiseurakuntani työntekijät olisi pyytäneet minua mukaan. Ei tarvinnut olla sosiaalisesti lahjakas. Sai olla ja kasvaa. Sai kokea, että minut hyväksytään ja minuun luotetaan.

Myöhemmin vastaan on tullut myös toisenlaisia kokemuksia. Naisena en kelvannut alttarille jakamaan ehtoollista. Pappina olen pukeutunut väärin. Minulla on ollut vääränlaisia mielipiteitä, ja Raamatun tulkintani on tuomittu. En ole riittänyt sellaisena kuin olen.

Opiskelujen loppuvaiheessa ajattelin, ettei kirkkoa voi muuttaa kuin sisältäpäin. Ja muutosta olen halunnut juuri siinä, ettei kenenkään tarvitsisi kirkossa kokea torjuntaa tai riittämättömyyttä. Olen pyrkinyt tulemaan toimeen eri tavoin ajattelevien kanssa. Ja joskus olen kokenut, että yhteys on erilaisista ajatuksista huolimatta syntynyt.

Erityisesti mieltäni lämmittää tunne siitä, että puolestani rukoilee myös moni heistä, joiden kanssa olen jostain eri mieltä. Myös minä voin rukoilla heidän puolestaan.

Kuitenkin tuo halu muutokseen elää minussa yhä. Sillä tunnen, kuinka paljon kipua aiheuttavat ne, jotka mielestään ovat aina oikeassa. Haluan edelleen toimia niin, että kirkko voisi olla avoin kaikenlaisille ihmisille, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, perhetilanteeseen tai mielipiteeseen katsomatta.

Olen Sanna, sairaalapappi ja perheneuvoja, ikuinen etsijä ja pohdiskelija.

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: