Olla vaan
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Olla vaan

   

Jokunen aika sitten istuin asemalla odottamassa jatkokyytiä. Aikaa oli yli puoli tuntia. Joskus aiemmin olisin tuskastunut odottamiseen, mutta nyt ylimääräinen aika tuntui luksukselta. - Ei tarvinnut tehdä mitään. Sai vain katsella autiota asemapihaa. Sai olla kahden omien ajatustensa kanssa. Sai hengittää ilman pakonomaista tarvetta tehdä jotain.

Aikaa olen usein miettinyt myös sairaalassa vieraillessani. Miten siellä monien potilaiden aika on pysähtynyt. Ei ole muuta kuin tämä hetki. Usein potilaiden elämä on ollut täysi aina siihen asti. On ollut harrastuksia ja ystävien tapaamista. On kodin askareita ja läheisistä huolehtimista. Ja sitten on tullut pysähdys. Sairaus on pysäyttänyt ja elämänpiiri on kaventunut sairaalasängyn ympärille.

Itse tulen monesti paikalle potilashuoneeseen kiireisen elämäni keskeltä. Päässäni pyörii aikatauluja ja tehtävälistoja. Joskus potilas on kysynyt, mitä sinulle kuuluu ja vastaan, kiireistä elämää. Yhdessä ihmettelemme, kuinka aika onkin eri elämänvaiheissa niin erilaista. Kuinka kiire joskus päättyykin, kuinka voi sopeutua ajan pysähtymiseen ja lopulta sen päättymiseen.

Vanha slogan tartu hetkeen on edelleen tarpeellinen, mitä aikaa sitten elämmekin. Elämä on kuitenkin nopeasti kiitävä hetki ja rakkaimmat ympärillämme ovat niitä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen. Jospa siis pysähtyisimme yksin, kumppanin kanssa tai perheenä vain olemaan. Pysähtyisimme olemaan kokonaisina kaikkine tunteinemme tässä hetkessä.

Sanna

perheneuvoja ja sairaalapappi

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: