Rukouksesta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Rukouksesta

Rukous on hyvin henkilökohtainen, mutta yleensä se liittyy toiseen ihmiseen tai toisiin ihmisiin. On olemassa rukouspiirejä, mutta tässä keskityn "yksilösuoritukseen". Tärkeä ajatus on Jumalan armollisuus.

Jostakin kaikki alkaa.

Tämä blogi alkaa a:sta. A voi olla ajatus tai armo. Ja armoon liittyy rukous. Voi rukoilla armoa. Puhutaan armollisesta Jumalasta.

Olen eläkkeellä oleva opettaja ja eläkkeellä ollessani opiskelin logoterapeutiksi. Aikoinani opetin äidinkieltä, jonkin verran myös historiaa, uskontoa ja psykologiaa. Vasta ruuhkavuosien jälkeen lähdin aktiivisemmin mukaan seurakunnan toimintaan. Logoterapeuttisen elämäntaidon kurssia pidimme seurakunnassa yhdessä pappi Ritva Tammisen kanssa.

Nyt kun lueskelin näitä blogeja, huomasin, että niistä löytyy monenlaista näkökulmaa henkilökohtaisesta yleiseen.

Itse mietiskelen rukouksen merkitystä. Luemme nyt teologisessa keskustelupiirissä John Shelby Spongin kirjaa Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla. John Shelby Spong on USA:n episkopaalisen kirkon Newarkin hiippakunnan emerituspiispa. En ole vielä lukenut ihan koko kirjaa, varsinkin kun saimme lisäaikaa, kun kokoontumiskertaamme siirrettiin.  Käsitykseni mukaan Shelby ei enää katsonut aiheelliseksi rukoilla, että Isä meidän, joka olet taivaissa. Syynä oli se, että avaruudesta on erilainen käsitys ja maailmankuvamme on toisenlainen kuin rukouksen syntyaikana. Liittyykö se siihen, että maailmaa joskus kuviteltiin pannukakuksi, jonka laidoilta voi tipahtaa, selviää varmaan keskustelupiirissämme.

Mutta Sponginkin mukaan rukoukseen liittyy yhteys toisiin ihmisiin. Minusta tämä yhteys on ikiaikainen ja muuttumaton.

Logoterapiassa sanotaan, että ihminen tulee ihmiseksi vain toisen ihmisen kautta.

Mutta kyllä rukous on hyvin henkilökohtainen teko. Ja rukoukseen voi saada rukousvastauksen monella tavalla. Itse muistan, kuinka kylmän sodan aikana luin lukiolaisoppilaitteni aineita, joissa yksi toisensa jälkeen kirjoitti täynnä nuoruuden ahdistusta, ettei kannata pyrkiä mihinkään, kuitenkin kohta tulee atomisota. Silloin rukoilin, että atomisotaa ei tulisi. Sain selvän rukousvastauksen, että atomisotaa ei tule.

Eräs ystäväni taas kertoi tilanteesta, jossa hänen poikansa törmäsi pyörällä autoon. Ambulanssia odottaessaan ystäväni rukoili ja sai rukousvastauksen, että poika selviää. Ihmiset hänen ympärillään olivat ihmeissään, kun hän hoki kiitosta, vaikka poikaa kuljetettiin hoitoon.

Eräs toinen henkilö muisteli, kuinka he lapset äidin kanssa menivät puuliiteriin pakoon, kun isä räyhäsi juovuksissa. Äiti oli käskenyt lapsia panemaan kädet ristiin ja rukoilemaan. Niin he selvisivät eteenpäin.

Meidän kirkkoherramme Mari on väitöstutkimuksessaan todennut, että palestiinalaiset kokivat rauhoittuvansa hätätilanteissa rukouksen avulla.

Lapsuudessa oppimani ”Levolle lasken luojani...” -iltarukous kantaa, vaikka kyllä nykyään rukouksessani ajattelen enemmän muita kuin itseäni. Eräs ystäväni kertoi, että hän aina rukoilee läheistensä jaksamisen puolesta; silloin on levollista nukahtaa..

Ritva Pohjola   

Ritva Pohjola

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: