Rukouksesta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Rukouksesta

Rukous on hyvin henkilökohtainen , mutta yleensä se liittyy toiseen ihmiseen tai toisiin ihmisiin. On olemassa rukouspiirejä, mutta tässä keskityn "yksilösuoritukseen". Tärkeä ajatus on Jumaaln armollisuus

Jostakin kaikki alkaa.

Tämä blogi alkaa a:sta. Avoi ollaajatus tai armo. Ja armoon lliittyy rukous. Voi rukoilla armoa. Puhutaan armollisesta Jumalasta.

Olen eläkkeellä oleva opettaja ja eläkkeellä ollessani opiskelin logoterapeutiksi.. Aikoinani opetin äidinkieltä, jonkin verran myös historiaa, uskontoa ja psykologiaa. Vasta ruuhkavuosien jälkeen aktiivisemmin mukaan serakunnan toimintaan. Logoterapeuttisen elämäntaidon kurssia pidimme seurakunnassa yhdesää pappi Ritva Tammisen kanssa.

Nyt kun lueskelin näitä blogeja, huomasin, että niistä löytyy monenlaista näkökulmaa henkilökohtaisesta yleiseen.

Itse mietiskelen rukouksen merkitystä. Luemme nyt teologisessa keskustelupiirissä John Shelby Spongin kirjaa Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla. Kirjoittaja on sujuvasanainen amerikkalainen piispa. En ole vielä lukenut ihan koko kirjaa, varsinkin kun saimme lisäaikaa, kun kokoontumiskertaamme siirrettiin.  Käsitykseni mukaan tälle piispalle rukous on sanoitukseltaan hyvin konkreettinen, Isä meidän -rukous ei ole enää ajankohtainen, kun nykyihminen on avaruudenkin. Mutta Sponginkin mukaan rukoukseen liittyy yhteys toisiin ihmisiin. Minusta tämä yhteys on ikiaikainen ja muuttumaton.

Logoterpiassa sanotaan, että ihminen tulee ihmiseksi vain toisen ihmisen kautta.

Mutta kyllä rukous on hyvin henkilökohtainen teko. Ja rukoukseen voi saada rukousvastauksen monella tavalla. Itse muistan, kuinka kylmän sodan aikana lukiolaisoppilaitteni aineita, joissa yksi toisensa jälkeen kirjoitti täynnä nuoruuden ahdistusta, ettei kannata pyrkiä mihinkään, kuitenkin kohta tulee atomisota. Silloin rukoilin, että atomisotaa ei tulisi. Sain selvän rukousvastauksen, että atomisotaa ei tule.

Eräs ystäväni taas kertoi tilanteestsa, jossa hänen poikansa törmäsi pyörällä autoon. Ambulanssia odottaessaan ystäväni rukoili ja sai rukousvastauksen, että poika selviää.  Ihmiset hänen ympärillään olivat ihmeissään, kun hän hoki kiitosta, vaikka poikaa kuljetettiin hoitoon.

Eräs toinen henkilö muisteli, kuinka he lapset äidin kanssa menivät puuliiteriin pakoon, kun isä räyhäsi juovuksissa. Äiti oli käskenyt lapsia panemaan kädet ristiin ja rukoilemaan. niin he selvisivät eteenpäin-

Meidän kirkkoherramme Mari on väitöstutkimuksessaan todennut, että palestiinalaiset kokivat rauhoittuvansa hätätilanteissa rukouksen avulla.

Lapsuudessa oppimani iltarukous kantaa, vaikka en sitä en ihan samoin sanoin ajattele

Ritva Pohjola   

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: