Juhlat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Juhlien pääkokki ja jälkiruoka. Kuva: Sarari Naeim.

Juhlat

Sain kutsun juhliin. Se oli iloinen asia varsinkin nyt, kun pari vuotta on mennyt suuremmin juhlimatta. Neljät hautajaiset olen käynyt, yhdet isot ja kolmet pienet. Nyt sain kutsun iloisiin juhliin.

Vuonna 2015 tuli Afganistanista Suomeen joukko nuoria turvapaikanhakijoita, joista osa asettui Jaakkiman opistolle Ruokolahdelle. He opiskelivat suomen kieltä ja tankkasivat peruskoulua. Ajastaan nämä jo aikuistuneet nuoret hajaantuivat ympäri Suomen. Osa heistä jäi myös Imatralle, kävi rippikoulun ja kulutti ahkerasti Tainion kirkon penkkejä siihen asti, kunnes korona sulki kirkon.

Yksi nuori mies kävi lähetystyön piirakkatalkoissa niin kauan kuin niitäkin järjestettiin. Sitten hän hävisi, ja niinhän me kaikki hävisimme omiin koloihimme. Pitkän hiljaiselon jälkeen piirakkatalkoot ovat jälleen täydessä vauhdissa, ja oli varsin iloinen yllätys, kun tämä ahkera talkoolaisemme ilmestyi eräänä maanantaiaamuna Olavinkulmaan. Hyvin häneltä onnistui edelleen niin tiskaaminen kuin piirakan paistokin. Päivän lopuksi hän esitti kutsun juhliin sen kunniaksi, että oli saanut oleskeluluvan.

Ne olivatkin iloisen jälleennäkemisen juhlat. Toki meistä mummoistakin oli mukava nähdä näitä vanhoja tuttuja, mutta ylin riemu oli varmasti heidän keskinäinen jälleennäkemisensä. Porukkaa oli tullut Jaakkimaan ympäri Suomea, ja voi sitä pulinaa ja halausten määrää.

Oli hienoa kuulla, miten kaikkien suomen kielen taito oli parantunut huimasti. Erityisen hienoa oli myös se, että monet ovat hankkineet ammatin ja päässeet töihin. Siellä oli ainakin rakennusmiehiä, kokkeja ja lähihoitajia. Jotkut olivat hyvin valveutuneita ja tietoisia yhteiskunnallisista asioista. Muutamalla heistä oli jo Suomen kansalaisuus.

Ja se ruoka! Kokit olivat toden teolla paneutuneet asiaan. Riisiäkin oli keitetty koko yö. Riisin lisäksi oli lihapataa, salaattia ja pinaattimuhennosta, kaikki niin maistuvaa. Jälkiruoka näytti ihan meikäläiseltä maitokiisseliltä, mutta heidän omalla mausteellaan maustettua.

Pois lähtiessämme porukat miettivät, mikä olisi seuraava juhlan aihe, vai tarvitseeko olla aihetta, eikö pelkkä jälleennäkeminen riitä.

Kysyin, miten heillä ilta jatkuu ja sain supisuomalaisen vastauksen, saunomalla ja uimalla.

Kun nämä turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet nuoret ovat oppineet kielen, hankkineet ammatin ja työpaikan ja kaiken lisäksi viettävät iltaa saunoen, niin eikö heidän voi sanoa kotoutuneen.

 

Tuula Rahkonen

Kuva: Shekari Mohammad Benjamin

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: