Pieni jälki
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Pieni jälki

Tuijotan tyhjää valkoista tietokoneen ruutua. Musta ohut pystyviiva sykkii valkoista ruutua vasten kuin sekuntiviisari, kellokorttikoneen sekuntiviisari, vaatien tekstiä. Pää sykkii samaan tahtiin tuottaen ei mitään. Missä ovat sanat?

Yritän hakea ajatusta tekstiin. Mieleen nousee kollegani kertoma kohtaaminen, kun eräs hänen asiakkaansa oli tapaamisen lopuksi tiedustellut, että miten kollegani on saanut nukuttua, kun näyttää hieman väsyneeltä. Hetkeksi roolit vaihtuivat. Tuo kysymys teki todeksi ne tarpeet, joita meillä jokaisella on. Tarvitsemme unta ja lepoa, jotta akut latautuvat. Tarvitsemme myös toista ihmistä ja lähimmäisyyttä. Tarvitsemme toinen toistamme, jotta heräämme hetkien todellisuuteen. Nyt tuo lähimmäisyys ulottui myös kollegani kautta minuun. Se herätti kysymään, näytänkö itse väsyneeltä?  Ehkä.

Nyt tietokoneen valkoiselle ruudulle on ilmestynyt muutama rivi tekstiä. Siinä ne sanat nyt ovat. Vähäiset sanat. Riittävät sanat. Sillä kyllä; minä todellakin olen väsynyt. Ja kun on väsynyt, tulee elää omien voimavarojensa mukaan, niitä kunnioittaen. Nyt voimavarat riittivät pariin riviin. Valkoinen ruutu sai väriä. Jätin sovitusti jälkeni. Pienen jäljen. Näin on hyvä.

Outi

diakoni

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: