Edeltämenneet
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Edeltämenneet

Marraskuu herättää miettimään elämää ja kuolemaa.

Imatran seurakunta

Blogi viikko 46/2023

 

Edeltämenneet

 

Viime vuosikymmenillä oli yle 1:llä ohjelmat ”Kielikorva” ja ” Mistä sanat tulevat”. Olin niiden ohjelmien innokas seuraaja. Nuoresta lähtien minua on viehättänyt tietää harvinaisen ja rikkaan äidinkielemme syntyvaiheita ja sanojen etymologiaa. Ihailen kielemme vuosisataista muodostumista, sen kehittäjiä, sanojen keksijiä ja jatkuvaa monimuotoisuutta.

Pohdin esimerkiksi kuukausien nimiä. Miten hienosti on löydettykin juuri omanlainen suomalainen vastine eri kuukausille vuodenaikojemme mukaan ! Nyt on marraskuu. Marta tarkoittaa kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Marras, sillä tarkoitetaan kuolemaan liittyviä ilmiöitä ja ennusmerkkejä. Marraskuu siis viittaa siihen, että tuohon aikaan luonto kuolee ja käy talvilepoon.

 

Liekö sattumaa vai suunniteltua, että loka-marraskuun aikana käy lähikunnista neljä-viisikymmentä

vapaaehtoista ihmistä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sekä seurakuntien järjestämää yhteistä koulutusta. Tavoitteena on, että koulutetut toimivat hoitokodeissa kuolevan lähellä vapaaehtoisina saattajina. Oikea vuodenaika pohtia kuolemaan liittyviä asioita ja valmistautua tärkeään tehtävään.

 

Aikuisiän omassa perheessämme vuosi oli jakautunut kahteen jaksoon. Juhlakausi ja juhlaton kausi.Tammi-kesäkuun välillä vietettiin viiden perheenjäsenemme nimi-ja syntymäpäivät. Loppuvuodesta ei ollut näitä juhlia. Vuosikymmenten saatossa ”muistamispäivät ” lisääntyivät. Huomioitavia päiviä eneni. Tuli lasten hääpäiviä, valmistumispäiviä, lastenlasten syntymäpäiviä jne. Nyt merkittäviksi päiviksi ovat tulleet lähiomaisten kuolinpäivät. Aikaisemmin elämässäni marraskuu oli ” ei juuri mitään arjesta poikkeavaa”. Nyt pysähdyn muistelemaan, kunnioittamaan ja kaipaamaan kaksi vuotta sitten17.11. kuollutta nuorinta poikaani, kauan,kauan sitten 25.11.kuollutta isääni ja vuosi sitten 26.11. kuollutta vanhinta poikaani. Kaipaukseen liittyy myös huhtikuussa vuosia sitten kuollut puolisoni. Marraskuu on tuonut minulle martaa. Tässä vaiheessa perheestämme on jäljellä vain keskimmäinen poikamme ja minä.

 

Mikään ei ole kuten ennen. Ajatuksiin on tullut uusi ulottovuus ja uusi sana. Edeltämenneet. Pidän tuosta sanasta. Se sisältää molemminpuolista rakkautta. Rakaat ihmiset ovat palanneet Jumalan kotiin odottamaan läheisiään. Ihmiselämä on elämänpituinen muuttomatka uuteen elämään. Lähteneistä minun on ollut vaikeaa luopua, mutta he ovat rakkaudessaan lähellä ja ”auraavat tietä” iankaikkisuuteen, tietä takaisin Luojan luo. Kristityn kuolema muistuttaa aina tämän maallisen elämän perimmäistä tarkoitusta ”taivas on uskoni määrä, matkalle en tahdo jäädä. Kaukaa jo siintävät rannat, autuaan ihanan maan.”Jeesuskin sanoo :” Minä menen valmistamaan teille sijaa ...te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen.” Jokainen kuolema hiljentää ja on herätyshetki täällä eläville, sillä vain Kristukseen uskominen ja Häneen turvautuminen lupaa uudenlaisen elämän Jumalan luona taivaassa. Omaa tulevaa kuolinpäivää kehoitetaan itse kutakin ajattelemaan, kuten vanhassa kirkkorukouksessa ”anna minulle viisas sydän”, että olisin valmis, kun kutsut rajan toiselle puolelle.

Edesmenneet läheiseni ovat toteuttaneet, eripituisen, Jumalan heille suunnitteleman tehtävän täällä maan päällä. Jokaisella luodulla on oma tehtävänsä. Sen pohtiminen ja miettiminen voisi olla pimeiden iltojen tehtävä meille vielä eläville. Mikä on elämäni tarkoitus ja tavoite - kysymys siintää jo oikeaan suuntaan, itsestä ulospäin. Rakasta Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Kun sen toteuttaa,silloin martapäivää ei tarvitse pelätä.

 

Riti Hirvonen, monen edeltämenneen omainen

Kommentit


Aloita uusi viestiketju Siirry arkistoon
Aihe / Aloittaja   Viimeisin / Viestejä