STUDIO AALTO
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Sofia Singlerin kirjan etukansi: sisäkuva Kolmen Ristin kirkosta. Kuva: Jussi Toivanen

STUDIO AALTO

Teksti: Kauko Mäkinen 5.5.2024

Sofia Singler julkaisi viime vuoden lokakuun lopussa uuden kirjan: “The Religious Architecture of Alvar, Aino and Elissa Aalto” (2023). Kirja perustuu hänen väitöskirjaansa (2020), mutta siinä käsitellään Kolmen Ristin kirkon lisäksi laajemmin muitakin Aallon suunnittelemia kirkkoja, joita on Suomen ohella myös Saksassa ja Italiassa, sekä hänen yhteistyötään sikäläisten piispojen kanssa kirkkojen suunnittelussa. Kirjan kieli on hienostunutta ja sisältö syvällisen analyyttista ja tarkkanäköistä. Runsas, upea kuvitus havainnollistaa hienosti sekä kohteiden suunnittelua että lopputuloksia.

Teoksesta selviää, ettei Aallon arkkitehtuuri ollut pelkästään yhden ihmisen työn tulosta, vaan siihen vaikuttivat vahvasti Alvarin puolisot ja koko parikymmenhenkinen työryhmä, Studio Aalto. Suuri merkitys on ollut myös eri yhteistyötahoilla, etenkin kirkkojen piispoilla. Itse asiassa vaikuttamassa on ollut Alvar Aallon koko sosiaalinen verkosto. Aallon uskonnollinen  arkkitehtuuri on syntynyt tradition pohjalle, mutta modernismin vaikutteita huomioiden. Kansainvälisissä projekteissa Aalto keskusteli esimerkiksi kardinaali Lercaron kanssa Italiassa Bolognan lähellä Riolassa sijaitsevan Pyhän Marian Ylösnousemuksen kirkon suunnittelusta sekä piispojen kanssa Saksan Wolfsburgissa, jossa on kaksi Aallon kirkkoa: Pyhän Stefanoksen kirkko ja Pyhän Hengen kirkko.

Aalto vastusti liturgisen reformin vaatimusta lähentää seurakunnan ja alttarin välistä eroa. Kansankirkollinen liike Suomessa ja Euroopassa oli 1950-60 luvuilla vahvasti liturgisen uudistuksen kannalla. Myös seurakuntakeskusten rakentamisen buumi tuohon aikaan kytkeytyi tähän samaan aatevirtaukseen. Aallon mielestä kuitenkin kirkon piti näyttää kirkolta, vaikka siihen sisältyisikin tiloja maalliselle toiminnalle. Sofia Singlerin kirjasta hahmottuukin selvästi kuntien, valtion, kirkon ja seurakuntien yhteistoiminta kaupunkikuvan ja rakennusten suunnittelussa. Merkittävä osuus projekteissa oli myös suurten yhtiöiden patruunoilla. 

Yksi kirjan läpäisevä punainen lanka on Alvar Aallon persoona ja miten se on vaikuttanut hänen töihinsä. Aallon persoonaa luonnehti aluksi jääräpäisyys ja autoritaarisuus, mutta myöhemmin myös kameleonttimaisuus ja kompromissien hakeminen. Vastakohtien (ulko- ja sisäpuoli, ylä- ja alaosa) ykseys ja välitila luonnehtivat niin Aallon työtä, persoonaa kuin sosiaalista toimintaa. Kolmen Ristin kirkko, Lakeuden Ristin kirkko ja ulkomaiset kirkot olivat myös vastakohtia toisilleen. Kolmen Ristin kirkon itäseinä symboloi välitilaa ja oikeanpuoleinen risti epätietoisuutta ja agnostisismia, jotka luonnehtivat myös Aallon persoonaa.

Aaltoon vaikuttivat monet filosofit ja ajattelijat, kuten Goethen usko ihmisyyteen. Aalto samaistui humanismiin ja modernismiin. Hän tunsi myötätuntoa pienen ihmisen kärsimykseen ja anteeksiantoon. Hän oli ennen kaikkea pienen ihmisen ja ihmiskunnan puolella. Aalto haki myös tasapainoa analyyttisyyden ja intuition välille sekä tarkoituksenmukaisuuden ja leikin välille. Aalto samaistui kristinuskon näkemyksiin, mutta oli kuitenkin dogmaattisuuden sijasta myöhemmässä vaiheessaan taipuvainen mystiikkaan. 

Filosofi Eino Kailan ajatukset olivat myös läheisiä Aallolle. Kailan mukaan maailmassa ja koko kosmoksessa vallitsee harmonia. Harmonian käsitteellä Kaila vastusti tieteellistä reduktionismia eli kaiken palauttamista materiaan. Aalto hyväksyi tieteen ja sen saavutukset modernissa elämässä, mutta omaksui Kailan harmonian käsitteen yhdessä humanismin kanssa. Tämä vaikutti myös Kolmen Ristin kirkon sisustuksen suunnitteluun, jossa tieteen ja taiteen ykseys näkyy: rationaalisuus, tekniikka ja standardisoiminen on sovitettu yhteen rakennuksen kirkollisen luonteen kanssa.

“Epäilyksen lahja” -kappale on jälleen, kuten väitöskirjassakin, omalta osaltaan uuden kirjan kenties vaikuttavinta antia. Piispa Simojoki tulkitsi Kolmen Ristin kirkon arkkitehtuuria yhdessä Aallon kanssa. Imatran papisto oli silloin myös vahvasti kyselyn, epäilyn ja jopa ateismin hyväksymisen kannalla. Kirkko oli avoin kaikille. Sodan jälkeen monet olivat menettäneet uskonsa Jumalaan ja kokonaiskirkko ajoi voimakkaasti avaraa linjaa jäsenyyspolitiikassaan. Nykyään on hieman sama trendi Ukrainan ja Gazan sodan takia. Ihmiset ovat menettämässä uskonsa Jumalaan ja eroavat kirkosta. Tarvittaisiin jälleen vahvaa kansankirkollista liikettä.

Aalto oli eri kehitysvaiheissaan monipuolisesti vaikutteita töihinsä koonnut eklektikko, yhdistelijä. Hän onnistui kuitenkin tässä dialektisessa prosessissa luomaan kokonaan uuden, oman tunnistettavan arkkitehtuuritaiteensa, josta on tullut maailmankuulu. Hän lukeutuu Suomen ja maailman kulttuurihistorian merkkihenkilöihin. Kolmen Ristin kirkossa yhdistyy Studio Aallon työn kautta koko Euroopan ja Suomen kulttuurihistoria niin kuvataiteen, kirjallisuuden, runouden, tieteen, filosofian kuin teologiankin yhteennivottuna kudelmana. Kirkon säilyttäminen on maailmanlaajuinen kulttuuriteko.

Kirjoittaja:

Kauko Mäkinen

FT, kirkkovaltuutettu

Viitteet

Sofia Singler: Building of Alvar Aalto´s Church of the Three Crosses. Pembroke College, 2020.

Sofia Singler: The Religious Architecture of Alvar, Aino and Elissa Aalto. Lund Humphries, 2023.

 

 

 

 

Kommentit


Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät ovat pakollisia.
Viestin otsikko:


Nimi tai nimimerkki:


Roskaesto, jätä tyhjäksi:


Viestisi: